Tainionvirta ei ole ensimmäinen Jääsjärven yhteys mereen. Jääkauden aikana noin 20 000 vuotta sitten Hartolankin päällä lepäsi parin kilometrin paksuinen jääkerros. Sen väistyttyä sulamisvedet peittivät jäästä vapautuvan alueen, Baltian jääjärven, josta kehittyi edelleen Yoldiameri noin 11 600 vuotta sitten. Noin 11 000 vuotta sitten Hartola alkoi paljastua veden alta Yoldiameren rantana. Jään alas painaman maan kohotessa yhteys valtamerelle katkesi ja muodostui Ancylus-järvi (10 600 vuotta sitten). Tällöin syntyi Muinais-Päijänne, johon myös Jääsjärvi kuului. Se laski pohjoiseen, suunnilleen nykyistä Kalajokea pitkin Pohjanlahteen. Maankuoren kohotessa tämä yhteys kuitenkin katkesi, ja noin 7 000 vuotta sitten Päijänteen vedet mursivat väylän etelään, Kymijoen kautta Suomenlahteen. Jääsjärvi erottautui selvemmin eri järveksi. Aluksi se laski Päijänteeseen Luhangan Tammijärven kautta, sitten Rautaveden ja Vanjärven kautta nykyisen Tainionvirrran keskivaiheille. Noin 6500 – 6000 vuotta sitten Jääsjärven vedet mursivat Koskipään kannaksen, ja nykyinen Tainionvirta syntyi. Oletetaan, että nykyisen Ekonkosken alue oli Jääsjärven lahti, ja kannas ja murtumakohta olivat nykyisen kosken alapuolella. Jääsjärven rantojen esihistoriaa on tutkinut väitöskirjassaan geologi, runoilija Aaro Hellaakoski.
1800-luvun puolivälissä jokea perattiin savipeltojen raivaamista ja tukkien uittoa varten. Tällöin Jääsjärven pinta laski 1,5 m. Sitä ennen esim. nykyinen Koskenniskan sillan niemi oli erillinen saari. (kartta ohessa vuodelta 1818). Nykyinen puro, joka johtaa Tainionvirran niskalta ”Lokkilammikon” kautta ”Korentosillalle” noudattelee siis itse asiassa vanhaa joenuomaa, mutta se on perattu eikä siis enää luonnonmukainen.
Jääsjärven rannassa, Aurinkorannan tien lopussa ja Kiiskentien varrella, loma-asuntomessuille rakennettujen talojen pihalla näkyy tiellekin muinaisen Jääsjärven rantatöyräitä, jotka on peräisin ajalta ennen kuin Tainionvirta avautui. Ennen talojen rakentamista alueella tehtiin arkeologiasia kaivauksia, joissa löytyi muinaisia leiripaikkoja ja esim. luinen nuolenkärki ja lieden perusta.
ihop.fi 