Joutsenista useimmin Taininonvirralla näkee Suomen kansallislintuja, suorakaulaisia laulujoutsenia (Cygnus cygnus), Ne erottaa pikkujoutsenista (Cygnus columbianus ssp bewickii) kokonsa ja kyhmyjoutsenista (Cygnus olor) keltaisen, kiilamaisen nokan tyven avulla. Kaarevakaulaisen kyhmyjoutsen nokassa on selvästi erottuva musta kyhmy ja nokan tyvi on punaoranssi. Laulujoutsenet olivat kuolemassa sukupuuttoon 1950-luvulla, jolloin Yrjö Kokon Laulujoutsen-kirjat ja valistustyö johtivat lajin rahoittamiseen koko maassa. Nykyään laulujoutsenten lukumääräksi arvioidaan noin 8 500—11 000 pesivää paria.
Laulujoutsen Hautova joutsen Kyhmyjoutsenet
Luontopolun varressa voi myös hyvin tarkkailla muita vesilintuja. Sinisorsat (Anas platyhryngos), haapanat (Anas penelope), tavit (Anas crecca), telkät (Buchefala langula), tukkakoskelot (Mergus serrator) ja isokoskelot (Mergus merganser) sekä harvinaisemmat uivelot (Mergellus albellus), tulevat jo varhain keväällä Ekonkosken maisemiin ja useat niistä jäävät pesimäänkin.
Uivelopariskunta Isokoskelot